Ensimmäinen aine on jo saatu päätökseen aerodynamiikan viimeisten tuntien oltua viikon alkupuolella. Koe on odotettavissa parin viikon päästä. Kurssi oli mielenkiintoinen ja vaikka voisi kuvitella kaiken olleen jo tuttua asiaa, ei näin onneksi ollut. Paljon uutta tietoa tuli mm. transonic-lentämisestä nopeusalueella ~M 0.8-1.2, jolla lennettäessä osa virtauksesta on ääntä nopeampaa vaikkei itse kone lentäisikään kyseistä nopeutta. Eli esim. tavallisen Airbusin kyydissä istuessa matkalentopinnalla osa virtauksesta on ääntä nopeampaa.
Navigointiin tuli sitten eteläafrikkalainen apuopettaja lähinnä tukemaan ranskalaisen opettajan puhumista, ilmeisesti jotkut olivat maininneet opettajan heikosta kielitaidosta eteenpäin. Toisaalta hyvä näin, navigointi on kuitenkin melko tärkeässä roolissa ilmailussa. Uskoisin, että alkuperäisen opettajankin kanssa olisi selvitty kunnialla loppuun asti, mutta kenties tämä oli parempi ratkaisu varsinkin navigoinnista mitään tietämättömille. Aihe ei kuitenkaan ole välttämättä sieltä helpoimmasta päästä.
Tänään oli myös n. 15 minuutin henkilökohtainen juttutuokio Gregin kanssa, jonka aikana käytiin läpi mielipiteitä kurssista, opetuksesta, elämisestä täällä yms. Mun kohdalla tapaaminen hieman venähti lentoasioita selvitellessä. Aeroclub ENAC on koulun oma lentokerho, jossa aloitan lentämisen täällä heti lupakirjan saapuessa paikan päälle. Konetyyppejä kerholla on kolme (yht. kahdeksan konetta): ranskalaiset DR400 ja TB10 sekä vain ja ainoastaan koulutuskäyttöön oleva vanha tuttu Cessna C150. Edessä on siis tutustuminen joko Robiniin (DR400) tai Tobagoon. Greg lupasi viedä minut kerholle, esitellä henkilöt ja paikat sekä etsiä lennonopettajan, joka perehdyttää uuteen konetyyppiin ja paikallisiin menetelmiin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti