Aika täällä Toulousessa tuntuu kuluvan todella nopeasti. Kaksi viikkoa eli 1/10 Toulouse-ajasta on jo takana.
Perjantai oli koulupäivänä varsin lyhyt. Ensimmäiseksi aamulla pari tuntia navigointia ja kaikeksi onneksi opettajankin englanti tuntuu pikku hiljaa käytön myötä paranevan, nyt asiat tulivat selviksi vaikka hän ei joitakin kysymyksiä meinannut käsittävän alkuunkaan. Kun saman asian oli saanut kysyttyä viidellä eri tavalla, saattoi vastauskin löytyä. Navigoinnin jälkeen vuorossa oli liikuntaa. Ensimmäinen tunti pelailtiin sulkapalloa nelinpelinä. Kymmenen minuuttia yhtä paria vastaan, jonka jälkeen voittajat liikkuivat kentän eteenpäin ja häviäjät kentän taaksepäin. Sulkis tuntuu olevan suosittu laji ranskalaisten keskuudessa. Toinen tunti pelattiinkin sitten futsalia EuropeanATCo-ICNA 08, eli meidän porukka ranskalaisia vastaan. Ranskalaiset voittivat viime hetken maalilla 4-3. Revanssi odotettavissa ensi viikolla.
Illalla kävimmekin sitten ensimmäisen lauantain tapaan Eurocontrol-porukalla syömässä, tosin nyt italialaisen ravintolan sijaan opettajien suosittelemassa Les Caves de la Maréchalessa. Joku taisi puhelimessa kaivata lisää ruoan mainostamista, joten kerrotaan sitten: alkupalaksi otin salaattia savustetulla ankalla ja pääruoaksi lohta - kala oli muuten erinomaista. Jälkiruoaksi kookossorbettia.
Eilen lauantaina kävin muutaman muun kanssa ensimmäistä kertaa elokuvissa. Kyseessä oli onneksi originaaliversio Avatarista, eli sain vältettyä ranskankielisen dubbauksen. Leffa oli mielestäni todella huono, tosin osasin odottaakin sitä jo etukäteen - fantasia-/SciFi-jutut eivät vain uppoa muhun. 3D oli kokemuksena ihan ok, tosin odotin ehkäpä hieman enemmän. Elokuvissa käynti ei täällä jää kenellekään rahasta kiinni, opiskelijalippu kaikkina päivinä kaikkina kellonaikoina kaikkiin elokuviin maksaa 3,90... Tosin 3D-laseista tuli sitten kaksi euroa lisää maksettavaa...
Illalla kävimmekin sitten kutsuttuina eurocontrolilaisten kesken parin ranskalaisen ICNA-kurssilaisen kämpässä. Todella mukavaa ja englantia osaavaa porukkaa. Tällaiseen kouluun on helppo tulla ranskaa osaamattomanakin.
Eilen ehdin jo pikkaisen siivotakin. Seuraavaksi vuorossa on astioiden tiskaamista. Huoh. Astianpesukone ja (robotti-)imuri nousevat hankintalistalla hyvin korkealle sitten Luxemburg-/Maastricht-vaiheessa :D
Tulevalla viikolla on odotettavissa pitkien mutta mielenkiintoisten koulupäivien lisäksi mm. ensitutustuminen koulun lennonjohtosimulaattoreihin. Tai oikeastaan se siis on osa koulupäivää. Anyway...
sunnuntai 31. tammikuuta 2010
torstai 28. tammikuuta 2010
Putkimiehiä ja palohälytys
Eilen osuikin kohdalleni ensimmäinen ongelma täällä Toulousessa. Olin aloittamassa astioiden tiskaamista, kun huomasin lavuaarin alla olevan putken vuotavan liitoskohdasta melkoisella tahdilla vettä kaapiin lattialle. Hana kiinni, lattia kuivaksi ja itseoppineena putkimiehenä totta kai kiristelemään liitoksia. No, eipähän se auttanut, ilmeisesti tiivisteet eivät vain enää halunneet jatkaa yhteistyötään. Tänään ilmoitin asiasta viereisen talon alakerrassa istuvalle päivystäjälle, joka järjestikin putkimiehet saman tien paikalle korjaamaan vian. Elekielen, englannin ja ranskan yhdistelmällä vika selvisi putkimiehille nopeasti. Homma oli selvä kymmenessä minuutissa ja nyt astiat ovat taasen valmiita kohtaamaan uusia ruoka-annoksia.
Illat kuluvat pääasiassa lukemisen, urheilun, netissä surffailun ja kavereiden kanssa oleskelun lisäksi Playstationin FIFA2010-pelin parissa. Käynnissä on nimittäin huikea pareittain pelattava turnaus lähes kaikkien EuropeanATCo-kurssilaisten (Eurocontrol + Georgia) kesken.
Viime yönä unen katkaisi palohälytys, joka hetken ulinan jälkeen onneksi katkesi. Pikainen vilkaisu käytävään kertoi ettei mitään suurempaa ollut ainakaan tässä kerroksessa tapahtumassa ja ratkaisu oli painua takaisin peiton alle eikä lähteä liikkeelle kohti kokoontumispaikkaa. Aamulla selvisi, että tämä oli kaikkien muidenkin ratkaisu - osa ei edes herännyt hälytykseen...
Ranskalaisten ICNA 08-kurssilaisten kanssa on hauska jutella lentämisestä, heillähän lennonjohtajakoulutukseen kuuluu myöskin PPL:n lentäminen. Suurimmalla osalla tunteja on sama about 45 mitä minullakin, jotkut eivät lupakirjaa ikinä saaneet ja yksi lensi sen ennen kurssia ja harrastaa nykyisin taitolentoa. Olisi kiva saada jo se lupakirja Ilmailuhallinnon syövereistä omiin käsiin, ilman sitä ei ilmaan täälläkään pääse. Ainakaan kerryttämään omia lentotunteja. Ranskalaiset kaverit ovat jo lupautuneet sopeuttamaan minut paikalliseen ilmailukulttuuriin ja tarvittaessa istumaan oikealle puolelle radiota käyttämään - osalle ranskalaisista kentistä ei nimittäin saa lentää ilman ranskan kielitaitomerkintää lupakirjassa.
Illat kuluvat pääasiassa lukemisen, urheilun, netissä surffailun ja kavereiden kanssa oleskelun lisäksi Playstationin FIFA2010-pelin parissa. Käynnissä on nimittäin huikea pareittain pelattava turnaus lähes kaikkien EuropeanATCo-kurssilaisten (Eurocontrol + Georgia) kesken.
Viime yönä unen katkaisi palohälytys, joka hetken ulinan jälkeen onneksi katkesi. Pikainen vilkaisu käytävään kertoi ettei mitään suurempaa ollut ainakaan tässä kerroksessa tapahtumassa ja ratkaisu oli painua takaisin peiton alle eikä lähteä liikkeelle kohti kokoontumispaikkaa. Aamulla selvisi, että tämä oli kaikkien muidenkin ratkaisu - osa ei edes herännyt hälytykseen...
Ranskalaisten ICNA 08-kurssilaisten kanssa on hauska jutella lentämisestä, heillähän lennonjohtajakoulutukseen kuuluu myöskin PPL:n lentäminen. Suurimmalla osalla tunteja on sama about 45 mitä minullakin, jotkut eivät lupakirjaa ikinä saaneet ja yksi lensi sen ennen kurssia ja harrastaa nykyisin taitolentoa. Olisi kiva saada jo se lupakirja Ilmailuhallinnon syövereistä omiin käsiin, ilman sitä ei ilmaan täälläkään pääse. Ainakaan kerryttämään omia lentotunteja. Ranskalaiset kaverit ovat jo lupautuneet sopeuttamaan minut paikalliseen ilmailukulttuuriin ja tarvittaessa istumaan oikealle puolelle radiota käyttämään - osalle ranskalaisista kentistä ei nimittäin saa lentää ilman ranskan kielitaitomerkintää lupakirjassa.
tiistai 26. tammikuuta 2010
Viikonloppukuvia
Valtavan kokoinen Carcassonnen linna
Matkassa mukana liikunnanopettaja Patrick, toimistovirkailija Corine, practical training-opettaja Rachel ja training manager Greg
Näkymä majapaikan ulkopuolelta
Suunta korkeuksiin, etualalla Manuel ja taempana Irwin
Maisema huoneen ikkunasta
Matkassa mukana liikunnanopettaja Patrick, toimistovirkailija Corine, practical training-opettaja Rachel ja training manager Greg
Näkymä majapaikan ulkopuolelta
Suunta korkeuksiin, etualalla Manuel ja taempana Irwin
Maisema huoneen ikkunasta
Kuvia Toulousesta
Toulousen keskustaa
Matkalla ENAC:lta Toulousen keskustaan löytyy silta, jota pitkin joki ylittää tien
Kävelyreitti keskustaan on mukava
Tältä näyttää asuinrakennus
Matkalla ENAC:lta Toulousen keskustaan löytyy silta, jota pitkin joki ylittää tien
Kävelyreitti keskustaan on mukava
Tältä näyttää asuinrakennus
Beluga
Hello,
viikonlopun jälkeen on jo ehtinyt olla pari päivää tiukkaa opiskelua. Maanantaina 8-18.15 ja tänään tiistaina 8-17.15. Ensimmäiset todelliset kieliongelmat tuntuivat astuvan kuvioihin mukaan navigoinnin oppitunneilla opettajan puhuessa epäselvää englannin ja ranskan sekoitusta, joka onneksi parani tunnin loppua kohden. Muuten opettajien englanti on ollut hyvinkin ymmärrettävää, aksentteja on totta kai monenlaisia, mutta selvän on tähän asti aina saanut.
Eilen oli illalla vuorossa futsalia ja ryhmämme toinen loukkaantumistapaus - georgialainen David sai kätensä väliin erittäin kovaan laukaukseen ja nyt käsi on siteessä. Onneksi ei sentään murtuneena. Viime viikon loppupuolella manchesterilainen Oliver puolestaan leikkasi käteensä veitsellä tikkien arvoisen haavan.
Koulunkäyntiä värittää Toulouse Blagnacin lentokentän liikenne, mm. Airbus 300-600ST, tuttavallisemmin Beluga, on hyvin yleinen näky. Yli 17 metriä korkean Belugan ensilento tapahtui syyskuussa 1994 ja se suunniteltiin suurien rahtikuormien kuljettamiseen, pääasiassa Airbusin omien osien siirtämiseen paikkakunnalta toiselle. http://en.wikipedia.org/wiki/Airbus_Beluga
Lennonjohtajan lupakirjan rakenne on pikku hiljaa tullut tutummaksi, eurocontrolilaisethan saavat kelpuutuksen vain ja ainoastaan aluelennonjohdon ACP- ja ACS/RAD-kelpparit, torniin ja lähestymislennonjohtoon ei siis tulevaisuudessa ilman perinpohjaista koulutusta ole asiaa.
viikonlopun jälkeen on jo ehtinyt olla pari päivää tiukkaa opiskelua. Maanantaina 8-18.15 ja tänään tiistaina 8-17.15. Ensimmäiset todelliset kieliongelmat tuntuivat astuvan kuvioihin mukaan navigoinnin oppitunneilla opettajan puhuessa epäselvää englannin ja ranskan sekoitusta, joka onneksi parani tunnin loppua kohden. Muuten opettajien englanti on ollut hyvinkin ymmärrettävää, aksentteja on totta kai monenlaisia, mutta selvän on tähän asti aina saanut.
Eilen oli illalla vuorossa futsalia ja ryhmämme toinen loukkaantumistapaus - georgialainen David sai kätensä väliin erittäin kovaan laukaukseen ja nyt käsi on siteessä. Onneksi ei sentään murtuneena. Viime viikon loppupuolella manchesterilainen Oliver puolestaan leikkasi käteensä veitsellä tikkien arvoisen haavan.
Koulunkäyntiä värittää Toulouse Blagnacin lentokentän liikenne, mm. Airbus 300-600ST, tuttavallisemmin Beluga, on hyvin yleinen näky. Yli 17 metriä korkean Belugan ensilento tapahtui syyskuussa 1994 ja se suunniteltiin suurien rahtikuormien kuljettamiseen, pääasiassa Airbusin omien osien siirtämiseen paikkakunnalta toiselle. http://en.wikipedia.org/wiki/Airbus_Beluga
Lennonjohtajan lupakirjan rakenne on pikku hiljaa tullut tutummaksi, eurocontrolilaisethan saavat kelpuutuksen vain ja ainoastaan aluelennonjohdon ACP- ja ACS/RAD-kelpparit, torniin ja lähestymislennonjohtoon ei siis tulevaisuudessa ilman perinpohjaista koulutusta ole asiaa.
sunnuntai 24. tammikuuta 2010
Ice Breaking-viikonloppu Pyreneillä
Ensimmäiselle viikonlopulle oli suunniteltu koko porukan yhteinen Ice Breaking Weekend Pyreneillä. Matkaan lähtivät meidän European ATCo-kurssin lisäksi myöskin tutoreiksemme nimetyt ranskalaiset, toukokuussa valmistuvat, ICNA 08A-lennonjohtajakurssilaiset sekä neljä opettajaa. Siirtyminen Llon kylään suoritettiin viiden auton voimin, joista kolme oli koulun autoja ja kaksi ranskalaisten oppilaiden. Meidän kurssimme sijoitettiin kolmeen ENAC:n autoon, joita vakuutussopimusten vuoksi saivat ajaa vain opettajat... Sääli, pitänee vuokrata auto joksikin viikonlopuksi käyttöön, etteivät taidot (mitkä??) pääse kokonaan ruostumaan. Osuin samaan autoon saksalaisten Jenniferin ja Marinan sekä italialaisen Fabrizion kanssa. Kuskina tuleva practical training-opettajamme Rachel, joka toimii lennonjohtajana Pariisissa.
Automatka kesti kolmisen tuntia loppumatkan keskittyessä pienille vuoristoteille. Suomen liikenne tuntuu edelleenkin varsin rauhalliselta paikalliseen nähden ja jopa pienimmätkin suomalaiset turvavälit tuntuvat näin jälkeenpäin ajatellen todella pitkiltä. Llossa majoituimme paikalliseen Gite'hen kolmen ja kahden hengen huoneisiin. Samaan osuivat Fabio Belgiasta ja Manuel Saksasta. Illalla ennen nukkumaanmenoa söimme paikallisen aterian. Listalla oli kukkakaalikeittoa, kinkkukiusauksen tapaista ruokaa ja lopuksi erilaisia juustoja. Mmmm... Jopa kukkakaalikeitto maistui erittäin hyvältä! Ruoan jälkeen vielä Sequence-peli, jossa piti ryhmissä järjestellä pelilaudalla olevat lentokoneet vaadittuun järjestykseen ennen finaaliin tuloa. Itse asiasta ei siis päästy eroon viikonloppunakaan ;). 
Aamulla herätys kahdeksalta, autoilla suksivuokraamolle ja saman tien hissillä ylös. Ankkurihissejä paikallisessa keskuksessa ei ollut, sompahissit ja tuolihissi sen sijaan kuuluivat valikoimaan. Rinteitä oli vihreästä mustaan, joista vähäisestä laskettelukokemuksestani ja pitkästä vuosien mittaisesta "tauosta" johtuen mustat saivat jäädä suosiolla väliin. Punaisissa riitti ihan tarpeeksi haastetta tälle erää. Vaikken laskijana olekaan mitenkään kokenut / tunne itseäni taitavaksi, sijoituin keskikastin hiihtäjien joukkoon esim. Fabrizion ja Marinan kanssa. Ranskalaiset ja Irwin olivat selvästikin kokeneita laskijoita, Irwin on mm. työskennellyt laskettelukeskuksessa Coloradossa. Joukossa oli myös yllättävän paljon ensikertalaisia (esim. kaikki georgialaiset) ja yritimmekin parhaamme mukaan auttaa heitä alkuun. ENAC:n liikunnanopettaja Patrick oli myös mukana ja hän sai totta kai hoitaa suurimman osan siitä urakasta.
Laskettelu sai luvan loppua neljän kieppeillä, koska edessä oli kylpyläreissu. Gitemme lähellä oli mm. kolmella lämpimällä ulkoaltaalla varustettu kylpylä Les Baines de Llo, minne lopulta päädyimme pitkän jonotuksen jälkeen. Paikka oli täpötäysi, eikä ihme. Lämpimissä altaissa lojuminen on melko mukavaa puuhaa.
Iltapalaksi oli tällä kertaa jotakin muuta keittoa (myös hyvää), katalonialaista kanaa ja jälkiruoaksi jätskiä. Tällä kertaa aikaisin nukkumaanmenosta ei tullut mitään vaan sänkyyn pääsi vasta kahden kieppeillä. Vietimme samalla kurssinjohtajamme Gregin 42. syntymäpäivää.
Aamupala yhdeksältä ja suunta Carcassonneen, jota koristaa erittäin suuri linna. Kaupunki oli todella mukava ja varmasti näkemisen arvoinen! Lounaan söimme matkalla jossakin pienessä kylässä. Alkupalaksi lajitelma makkaraa, kinkkua, salaattia yms., pääruoaksi lohta ja jälkiruoaksi juustoa. Mautonta lohta lukuunottamatta kaikki oli todella hyvää. Carcassonnesta suuntasimmekin sitten suoraan koululle moottoritietä pitkin ja jossakin vaiheessa matkaa tuntui siltä, että kaikki Rachelia lukuunottamatta nukkuivat.
Laittelen lisää kuvia nähtäville myöhemmin.
perjantai 22. tammikuuta 2010
Font Romeu calling
Ensimmäinen viikko Eurocontrolin lennonjohtajakoulutuksen ensimmäisestä vaiheesta täällä ENAC:ssa Toulousessa on nyt takana. Paikkaan tottui yllättävän nopeasti ja hallinnollisten asioiden väistyttyä taka-alalle pääsi itse koulutuskin hyvään alkuun. Koulutusmateriaalia kertyi ensimmäisen viikon aikana hyvä pino, yritän laittaa kuvan myöhemmin nähtäville. Eilen ohjelmassa oli mm. meteorologiaa ja aerodynamiikkaa, koululla on jopa oma pienikokoinen tuulitunnelli. Opetus on ollut todella selkeää ja perusteellista. Uskallankin väittää jo nyt, että monissa lentämiseenkin liittyvissä asioissa mennään yksityislentäjäkoulutusta syvemmälle. Tänään aamupäivä kului ilmailulain ja urheilun merkeissä, tosin nyt vasta esiteltiin paikallisia liikuntamahdollisuuksia. Lukujärjestykseenkin kuuluu 2h liikuntaa perjantaisin, koulun alueella on tuntien aikana mahdollista tavallisten sali-/ulkokenttälajien lisäksi mm. pelata tennistä, pöytätennistä ja seinäkiipeillä.
Eilen illalla käväisin keskustassa parissa kaupassa ja postissa. Tultuani takaisin koululle olin aikeissa mennä pelaamaan futsalia kavereiden kanssa, mutta eksyinkin avustavaksi erotuomariksi yliopistoliigan jalkapallo-otteluun. Juttelin valmentajien ja tuomarin kanssa tuomarointimahdollisuuksistani täällä ja ilmeisesti otteluiden viheltämisiä on jatkossa hyvinkin järjestettävissä. Pitääkin kohta tilailla tuomarivarusteet kotoa...
Alkuillasta lähdemme muutaman opettajan ja ranskalaisen kurssilaisen kanssa Pyreneille Font Romeu'hun laskettelemaan, katselemaan paikkoja yms. Ajattelimme muutaman muun samantasoisen (perusteet tietävän, mutta vähän lasketelleen) kanssa vuokrata opettajan ainakin aluksi, jotta pääsisimme heti isompien rinteiden kuvioista kiinni.
Tänään kuulimme mielenkiintoisen tositapahtumaesimerkin kielitaidon, fraseologian ja viestin sisällön ymmärtämisen tärkeydestä ilmailussa. Ranskalaisella aluelennonjohtajalla oli kymmenisen konetta johdettavanaan, joista yksi puhui jaksolla ranskaa. Kyseisen koneen galleyssa syttyi pieni tulipalo ja lentäjä vaihtoi kielen englantiin: "XXX, fire on board." Kuuluvuus oli kuitenkin huono ja lennonjohtaja ei saanut kutsusta eikä sanomasta oikein selvää ja yritti saada vahvistusta: "Station calling, say again." Koneen lentäjät olivat laittaneet happinaamarit päälle, mutta jostakin syystä radioyhteys niiden kautta ei pelannut. Koneeseen ei siis enää saatu yhteyttä. Toinen jaksolla ollut kone oli ollut kuulevinaan sanoman ja halusi auttaa lennonjohtoa: "yyy, I think xxx reported five men on board." Koska yhteyttä ei enää ollut ja lähetetty sanoma oli epäselvä, tulkinta five men on board pysyi päällimmäisenä ja alettiin epäillä kaappausta. Samalla kone aloitti käännöksen kohti lähtökenttäänsä (Toulouse) ja pahimmat epäilyt alkoivat saada vahvistusta. Oltiinko konetta lentämässä 9/11 tavoin jotakin rakennusta päin? Paikalle hälytettiin hävittäjät, pääministeriin otettiin yhteyttä jne. Kone laskeutui kaikessa hiljaisuudessa Toulousen kentälle ja pysähtyi kiitotielle. Palomiehet olivat hetkessä koneen ympärillä, mutta ovia ei avattu eikä koneeseen edelleenkään saatu yhteyttä. Kapteeni oli poistunut ohjaamosta varmistamaan palon sammumisen. Lopulta poliisin erikoisjoukot suorittivat rynnäkön koneeseen, jossa kaikki oli pientä, jo sammunutta, tulipaloa lukuunottamatta kunnossa. Vaikkakin jatkotoimintaankin sisältyi paljon yksittäisiä virheitä, sai tämä kaikki siis alkunsa epäselvästä radiosanomasta..
Eilen illalla käväisin keskustassa parissa kaupassa ja postissa. Tultuani takaisin koululle olin aikeissa mennä pelaamaan futsalia kavereiden kanssa, mutta eksyinkin avustavaksi erotuomariksi yliopistoliigan jalkapallo-otteluun. Juttelin valmentajien ja tuomarin kanssa tuomarointimahdollisuuksistani täällä ja ilmeisesti otteluiden viheltämisiä on jatkossa hyvinkin järjestettävissä. Pitääkin kohta tilailla tuomarivarusteet kotoa...
Alkuillasta lähdemme muutaman opettajan ja ranskalaisen kurssilaisen kanssa Pyreneille Font Romeu'hun laskettelemaan, katselemaan paikkoja yms. Ajattelimme muutaman muun samantasoisen (perusteet tietävän, mutta vähän lasketelleen) kanssa vuokrata opettajan ainakin aluksi, jotta pääsisimme heti isompien rinteiden kuvioista kiinni.
Tänään kuulimme mielenkiintoisen tositapahtumaesimerkin kielitaidon, fraseologian ja viestin sisällön ymmärtämisen tärkeydestä ilmailussa. Ranskalaisella aluelennonjohtajalla oli kymmenisen konetta johdettavanaan, joista yksi puhui jaksolla ranskaa. Kyseisen koneen galleyssa syttyi pieni tulipalo ja lentäjä vaihtoi kielen englantiin: "XXX, fire on board." Kuuluvuus oli kuitenkin huono ja lennonjohtaja ei saanut kutsusta eikä sanomasta oikein selvää ja yritti saada vahvistusta: "Station calling, say again." Koneen lentäjät olivat laittaneet happinaamarit päälle, mutta jostakin syystä radioyhteys niiden kautta ei pelannut. Koneeseen ei siis enää saatu yhteyttä. Toinen jaksolla ollut kone oli ollut kuulevinaan sanoman ja halusi auttaa lennonjohtoa: "yyy, I think xxx reported five men on board." Koska yhteyttä ei enää ollut ja lähetetty sanoma oli epäselvä, tulkinta five men on board pysyi päällimmäisenä ja alettiin epäillä kaappausta. Samalla kone aloitti käännöksen kohti lähtökenttäänsä (Toulouse) ja pahimmat epäilyt alkoivat saada vahvistusta. Oltiinko konetta lentämässä 9/11 tavoin jotakin rakennusta päin? Paikalle hälytettiin hävittäjät, pääministeriin otettiin yhteyttä jne. Kone laskeutui kaikessa hiljaisuudessa Toulousen kentälle ja pysähtyi kiitotielle. Palomiehet olivat hetkessä koneen ympärillä, mutta ovia ei avattu eikä koneeseen edelleenkään saatu yhteyttä. Kapteeni oli poistunut ohjaamosta varmistamaan palon sammumisen. Lopulta poliisin erikoisjoukot suorittivat rynnäkön koneeseen, jossa kaikki oli pientä, jo sammunutta, tulipaloa lukuunottamatta kunnossa. Vaikkakin jatkotoimintaankin sisältyi paljon yksittäisiä virheitä, sai tämä kaikki siis alkunsa epäselvästä radiosanomasta..
keskiviikko 20. tammikuuta 2010
Kännykkänumero Ranskaan
+33638278722. Tämä kännykkä kulkee käytännössä aina mukana. Vanhaan suomalaiseen numeroonkin voi soittaa/txt, mutta se ei siis ole aina matkassa.
tiistai 19. tammikuuta 2010
Spaghettia ja tomaattikastiketta
Hallinnolliset asiat puolin ja toisin tuntuivat olevan pääasiassa tänään tiistaina. Aamulla aloitimme käymään läpi ranskan perusteita. Tunnit tulevat painottumaan kielen puhumiseen mikä onkin hyvä vähäisen tuntimäärän ja juurikin käytännön tilanteiden hoitamisen kannalta.
Loppuaamupäivä sujuikin Eurocontrolin Human Resourcements-edustajan kanssa käyden läpi vakuutus-, sosiaaliturva-, palkka-, muutto- yms. asioita. Iltapäivällä piti vielä täyttää muutama paperi ENAC:lle ja käydä valokuvassa (ryhmäkuva oli eilen). Lisäksi saimme kuulla ENAC:n toiminnasta yleensä sekä ranskalaisesta lennonjohtajakoulutuksesta. Aihe, johon palaan varmasti tulevaisuudessa.
Päivän päätyttyä n. klo 17:15 pieni lepo ja sitten pelailemaan futsalia viiden kaverin kanssa. Yllättävän hyvin sitä pysyy vielä mukana, vaikka omasta "aktiiviurasta" alkaakin olla jo aikaa. Ehkäpä pelisilmä kehittyy myös tuomitessa... :D
Ruokailut koulun ravintolassa maksetaan pääasiassa koulun alueella debit-kortin tavoin toimivalla koulun ID-kortilla. Kortti käy myös pesulassa ja kahvilassa. Tällaiseen korttiyhdistelmään en ole vielä missään muualla koulumaailmassa törmännytkään. Ruoka ravintolassa on ihan hyvää, tosin pasta oli tänään hieman ylikypsää - vahvan vahvistuksen tähän sain ryhmämme italialaisedustajilta, joiden mielestä se ei ollut mistään kotoisin. Päivällisen/iltaruoan olen pääasiassa keitellyt omassa keittiösyvennyksessä ja tähän mennessä ateriat ovat olleet vahvasti spaghettiin ja erilaisilla lisukkeilla höystettyyn tomaattikastikkeeseen painottuvia. Eiköhän sitä tomaattikastikkeen loppuessa ala uusia ideoita syntyä myös makujen maailmassa. Jääkaapin juustovarasto onkin jo huomattava, Ranska on hyvä maa juustoista pitäville. Jopa Le Mutantin juustovalikoima oli monipuolinen.
Saimme tänään kuulla pääsevämme lentelemään ainakin Airbus A32S- sekä jollakin vanhemman konetyypin simulaattorilla, mahdollisuuksien mukaan kenties hetken jopa Airbusin omalla A380-simulla. Näistä ajatuksista onkin hyvä siirtyä pikku hiljaa unten maille; hyvää yötä!
Loppuaamupäivä sujuikin Eurocontrolin Human Resourcements-edustajan kanssa käyden läpi vakuutus-, sosiaaliturva-, palkka-, muutto- yms. asioita. Iltapäivällä piti vielä täyttää muutama paperi ENAC:lle ja käydä valokuvassa (ryhmäkuva oli eilen). Lisäksi saimme kuulla ENAC:n toiminnasta yleensä sekä ranskalaisesta lennonjohtajakoulutuksesta. Aihe, johon palaan varmasti tulevaisuudessa.
Päivän päätyttyä n. klo 17:15 pieni lepo ja sitten pelailemaan futsalia viiden kaverin kanssa. Yllättävän hyvin sitä pysyy vielä mukana, vaikka omasta "aktiiviurasta" alkaakin olla jo aikaa. Ehkäpä pelisilmä kehittyy myös tuomitessa... :D
Ruokailut koulun ravintolassa maksetaan pääasiassa koulun alueella debit-kortin tavoin toimivalla koulun ID-kortilla. Kortti käy myös pesulassa ja kahvilassa. Tällaiseen korttiyhdistelmään en ole vielä missään muualla koulumaailmassa törmännytkään. Ruoka ravintolassa on ihan hyvää, tosin pasta oli tänään hieman ylikypsää - vahvan vahvistuksen tähän sain ryhmämme italialaisedustajilta, joiden mielestä se ei ollut mistään kotoisin. Päivällisen/iltaruoan olen pääasiassa keitellyt omassa keittiösyvennyksessä ja tähän mennessä ateriat ovat olleet vahvasti spaghettiin ja erilaisilla lisukkeilla höystettyyn tomaattikastikkeeseen painottuvia. Eiköhän sitä tomaattikastikkeen loppuessa ala uusia ideoita syntyä myös makujen maailmassa. Jääkaapin juustovarasto onkin jo huomattava, Ranska on hyvä maa juustoista pitäville. Jopa Le Mutantin juustovalikoima oli monipuolinen.
Saimme tänään kuulla pääsevämme lentelemään ainakin Airbus A32S- sekä jollakin vanhemman konetyypin simulaattorilla, mahdollisuuksien mukaan kenties hetken jopa Airbusin omalla A380-simulla. Näistä ajatuksista onkin hyvä siirtyä pikku hiljaa unten maille; hyvää yötä!
maanantai 18. tammikuuta 2010
Takaisin koulun penkille
Tänään olikin sitten varsinainen aloituspäivä meidän kurssimme koulutukselle. Aamulla oli pikainen esittely koulutuksesta, hallinnollisia asioita sekä ENAC:n johtajan lyhyt puhe. Lounaan (2h tauko) jälkeen pääsimme nauttimaan ensimmäisestä varsinaisesta oppiaineesta - ilmailulaista. Kävimme lyhyesti läpi ilmailun historiaa, vaikuttavia järjestöjä keskittyen lähinnä ICAO:on (International Civil Aviation Organization) sekä erilaisia sopimuksia. Seuraavaksi edessä pitäisi olla annexeihin tutustuminen.
Ilmailulakipaketin jälkeen jatkoimme ilmailuenglannilla, jossa tosin emme vielä oikein päässeet itse aiheeseen vaan esittelimme itsemme ja juttelimme varsin yleisesti englannista ja ilmailusta.
Opettajaporukka täällä on tähän mennessä ollut varsin kansainvälistä. Kurssimme johtaja on eteläafrikkalainen (toiminut lennonjohtajana Bordeauxissa, opettajana Montrealissa yms.) ja englanninopettaja amerikkalainen Nashvillesta. Aineiden lisääntyessä opettajien kansallisuus tulee kuitenkin painottumaan Ranskaan.
Materiaalia tuli heti melkoinen pino. "Pakollisen" kurssiesittelyprintin lisäksi saimme käsiimme A4-kokoa olevat teokset Airbus A320:n avioniikasta (60 sivua), navigoinnista (180 sivua) ja meteorologiasta (450 sivua).
Huomenna alkavien ranskan opintojen lisäksi Eurocontrolin edustaja saapuu paikalle puhumaan meille (georgialaisille paikallisen palveluntarjoajan edustaja). Illemmalla ohjelmassa hallinnollisia asioita... Ehkäpä sitä ehtisi hommaamaan myös ranskalaisen kännykkäliittymän.
Tänään katsastimme isohkolla porukalla lähimmän kaupan - kyseessä on valitettavasti Lidliäkin karmeampi varasto, Le Mutant.. Kävely sinne kestää n. 15 minuuttia ja valikoima ei ole mitenkään ihmeellinen. No, hyvähän se on tietää lähimmän kaupan sijainti.
Ilmailulakipaketin jälkeen jatkoimme ilmailuenglannilla, jossa tosin emme vielä oikein päässeet itse aiheeseen vaan esittelimme itsemme ja juttelimme varsin yleisesti englannista ja ilmailusta.
Opettajaporukka täällä on tähän mennessä ollut varsin kansainvälistä. Kurssimme johtaja on eteläafrikkalainen (toiminut lennonjohtajana Bordeauxissa, opettajana Montrealissa yms.) ja englanninopettaja amerikkalainen Nashvillesta. Aineiden lisääntyessä opettajien kansallisuus tulee kuitenkin painottumaan Ranskaan.
Materiaalia tuli heti melkoinen pino. "Pakollisen" kurssiesittelyprintin lisäksi saimme käsiimme A4-kokoa olevat teokset Airbus A320:n avioniikasta (60 sivua), navigoinnista (180 sivua) ja meteorologiasta (450 sivua).
Huomenna alkavien ranskan opintojen lisäksi Eurocontrolin edustaja saapuu paikalle puhumaan meille (georgialaisille paikallisen palveluntarjoajan edustaja). Illemmalla ohjelmassa hallinnollisia asioita... Ehkäpä sitä ehtisi hommaamaan myös ranskalaisen kännykkäliittymän.
Tänään katsastimme isohkolla porukalla lähimmän kaupan - kyseessä on valitettavasti Lidliäkin karmeampi varasto, Le Mutant.. Kävely sinne kestää n. 15 minuuttia ja valikoima ei ole mitenkään ihmeellinen. No, hyvähän se on tietää lähimmän kaupan sijainti.
sunnuntai 17. tammikuuta 2010
2. päivä
Varsinainen koulutus alkaa huomenna tämän päivän (sunnuntai) ollessa vielä vapaa. Yöllä tuli nukuttua n. 11 h, matkaväsymystä selvästi havaittavissa... Aamulla huoneessa nautitun aamupalan jälkeen pikainen tutustuminen omalla pienellä porukalla koulun alueeseen ja sitten Fabrizion ja Manuelin kanssa keskustaan syömään hampurilaiset. Kello oli jo paljon ja muutamat perustarvikkeet ruoanlaittoon puuttuivat (kukapa olisi eilen voinut muistaa, että suolaa ym. mausteitakin olisi sieltä kaupasta voinut ostaa). Juustoakin olin ansioituneessti ostanut, mutta leipä puuttui. Eiköhän tämä tästä. Kiertelimme Quickin hampurilaisten jälkeen kaupungilla, jonne menimme muuten kävellen. Ei sinne ihan puolessa tunnissa pääse, lähemmäs tunti siihen meni... Metrolla takaisin.
ENAC:lle päästyämme kello olikin jo melkein kuusi ja päätimme käväistä vielä lyhyellä juoksulenkillä. Meille kuitenkin ilmoitettiin, että seitsemältä olisi tapaaminen meidän ranskalaisten tutoreiden kanssa ja lyhyestä lenkistä tuli vieläkin lyhyempi. Kävimme kuitenkin juoksemassa n. 30 min.
Ilta oli mukava, juttelimme toukokuussa valmistuvien ranskalaisten lj-opiskelijoiden kanssa ja he esittelivät koulualueen aamuista seikkailuamme tarkemmin. Heillä opiskeluun sisältyy myös pakollista lentokoulutusta. PPL:n suorittaminen on vapaaehtoista, mutta suotavaa. Löytyipä joukosta myös yksi taitolennon harrastaja. Näin on saatu aikaan hyvät kontaktit lentoharrastuksen jatkamiseksi täällä Ranskassa. Kentälle on kuulemma n. 5 minuutin ajomatka koululta. Not bad.
Hellan arvoituskin tuntuu ratkenneen ja spaghetti kiehuu. Pikainen iltapala ja sitten nukkumaan, huomenna päivä alkaa kello 9 luokassa B007.
Hyvää yötä!
ENAC:lle päästyämme kello olikin jo melkein kuusi ja päätimme käväistä vielä lyhyellä juoksulenkillä. Meille kuitenkin ilmoitettiin, että seitsemältä olisi tapaaminen meidän ranskalaisten tutoreiden kanssa ja lyhyestä lenkistä tuli vieläkin lyhyempi. Kävimme kuitenkin juoksemassa n. 30 min.
Ilta oli mukava, juttelimme toukokuussa valmistuvien ranskalaisten lj-opiskelijoiden kanssa ja he esittelivät koulualueen aamuista seikkailuamme tarkemmin. Heillä opiskeluun sisältyy myös pakollista lentokoulutusta. PPL:n suorittaminen on vapaaehtoista, mutta suotavaa. Löytyipä joukosta myös yksi taitolennon harrastaja. Näin on saatu aikaan hyvät kontaktit lentoharrastuksen jatkamiseksi täällä Ranskassa. Kentälle on kuulemma n. 5 minuutin ajomatka koululta. Not bad.
Hellan arvoituskin tuntuu ratkenneen ja spaghetti kiehuu. Pikainen iltapala ja sitten nukkumaan, huomenna päivä alkaa kello 9 luokassa B007.
Hyvää yötä!
lauantai 16. tammikuuta 2010
Bonsoir
Ensimmäinen yö Toulousessa on edessä. Päivä on ollut melkoisen täysi, alkoihan se jo klo 5:00 Suomen aikaa edellisen yön vähien unien jälkeen. Kentälle lähti saattoväkeä auton täydeltä.
Lento Lontooseen sujui kaikin puolin ok, kunnes kone oli laskeutunut ja pysähtynyt standille. Kapteeni James Hall kuulutti, ettei portaita ole saatu liikkeelle akun loppumisen vuoksi ja uusia portaita etsitään. Tilannepäivityksiä tuli aina silloin tällöin kuivalla, mutta tilanteeseen erinomaisesti sopivalla brittihuumorilla höystettynä: "... ja nyt voin kertoa, että portaisiin ajo-oikeuden omaava kuljettaja lähti viemään matkatavaroitanne terminaaliin, eikä uusia löydettyjä portaita ole tämän vuoksi saatu koneen luokse. Onneksi uusi kuljettajakin on nyt löytynyt ja käytävän vasemmalla puolella istuvat matkustajat voivatkin jo nähdä, kuinka hienosti portaiden ajamiseen kelpuutettu kuljettaja niitä tänne koneen luokse ajaa. Kun menette bussilla terminaaliin, huomaatte ympärillänne varmasti runsaasti katettuja portaita. Tietenkään meidän kuljettajamme ajo-oikeus ei koske niitä, vaan pääsette kävelemään alas liukkaita kattamattomia portaita vesisateessa. Olkaa varovaisia."
BA:n lento Lontoosta Toulouseen lähti hieman aikataulusta myöhässä. Matka sujui hyvin, pohjoisirlantilaisen kurssikaverini lisäksi koneessa oli mm. brittiläinen rugbyjoukkue matkalla otteluun Toulouseen. Jalkatilaa tosin ei BA:n economyssa tunnu olevan mitenkään liikaa; jaloistani johtuen tästä on annettava iso miinus.
Toulouse-Blagnacin kentältä oli kuljetus ENAC:lle, josta saimme asunnot ihmeellisen helpon oloisesti. Todella mukava ja hyvää englantia puhuva vahtimestari(?) antoi kummallekin meistä avaimet ja selitti nopeasti bussi- ja metroyhteydet, ravintolan yms. Pikaisen purkamisen jälkeen lähdimmekin jo paikalle saapuneiden viiden muun kurssikaverin kanssa syömään keskustaan italialaiseen ravintolaan ja sitten kaupan kautta takaisin tänne. Paljon tuli tavaraa raahattua, mm. henkareita välttämättömien ruokatarpeiden lisäksi.
Nyt edessä on vielä suihku, ja sitten superpitkä yöuni.
Lento Lontooseen sujui kaikin puolin ok, kunnes kone oli laskeutunut ja pysähtynyt standille. Kapteeni James Hall kuulutti, ettei portaita ole saatu liikkeelle akun loppumisen vuoksi ja uusia portaita etsitään. Tilannepäivityksiä tuli aina silloin tällöin kuivalla, mutta tilanteeseen erinomaisesti sopivalla brittihuumorilla höystettynä: "... ja nyt voin kertoa, että portaisiin ajo-oikeuden omaava kuljettaja lähti viemään matkatavaroitanne terminaaliin, eikä uusia löydettyjä portaita ole tämän vuoksi saatu koneen luokse. Onneksi uusi kuljettajakin on nyt löytynyt ja käytävän vasemmalla puolella istuvat matkustajat voivatkin jo nähdä, kuinka hienosti portaiden ajamiseen kelpuutettu kuljettaja niitä tänne koneen luokse ajaa. Kun menette bussilla terminaaliin, huomaatte ympärillänne varmasti runsaasti katettuja portaita. Tietenkään meidän kuljettajamme ajo-oikeus ei koske niitä, vaan pääsette kävelemään alas liukkaita kattamattomia portaita vesisateessa. Olkaa varovaisia."
BA:n lento Lontoosta Toulouseen lähti hieman aikataulusta myöhässä. Matka sujui hyvin, pohjoisirlantilaisen kurssikaverini lisäksi koneessa oli mm. brittiläinen rugbyjoukkue matkalla otteluun Toulouseen. Jalkatilaa tosin ei BA:n economyssa tunnu olevan mitenkään liikaa; jaloistani johtuen tästä on annettava iso miinus.
Toulouse-Blagnacin kentältä oli kuljetus ENAC:lle, josta saimme asunnot ihmeellisen helpon oloisesti. Todella mukava ja hyvää englantia puhuva vahtimestari(?) antoi kummallekin meistä avaimet ja selitti nopeasti bussi- ja metroyhteydet, ravintolan yms. Pikaisen purkamisen jälkeen lähdimmekin jo paikalle saapuneiden viiden muun kurssikaverin kanssa syömään keskustaan italialaiseen ravintolaan ja sitten kaupan kautta takaisin tänne. Paljon tuli tavaraa raahattua, mm. henkareita välttämättömien ruokatarpeiden lisäksi.
Nyt edessä on vielä suihku, ja sitten superpitkä yöuni.
keskiviikko 13. tammikuuta 2010
Kolme yötä lähtöön on
Vähiin aika Suomessa vääjäämättä käy vaikka juuri tuntuikin siltä, että lähtöön olisi ikuisuus. Lauantaina klo 0750 Suomen aikaa starttaa British Airwaysin lento kohti Lontoota, jossa koneenvaihto saman yhtiön lennolle Toulouseen. Perillä kello 1450 paikallista aikaa (UTC+1).
Meilejä on tullut paljon liittyen saapumiseen ja ensimmäisen viikon ohjelmaan, lukujärjestys on annettu ja ensimmäisen viikonlopunkin ohjelma selvillä - retki vuorille opettajien ja muiden kurssilaisten kanssa. Kurssihan koostuu sekä meistä Eurocontrolin oppilaista, että Georgian valtion lennonjohto-oppilaista. Todennäköisesti siis venäjäntaidotkin joutuvat koetukselle.
Ensimmäisen viikon kattavaan lukujärjestykseen sisältyy maanantain aloittavan kurssiesittelyn lisäksi paljon muutakin. Päivät alkavat vaihdellen aamukahdeksalta ja -yhdeksältä lyhyimmän päättyessä klo 1215 ja pisimmän 1815. Ruokailuun on päivän keskellä varattu aikaa vähintään tunti. Maanantaina kurssiesittelyn jälkeen luvassa ilmailulakia ja -englantia, tiistaina ranskaa ja koulun esittely, keskiviikkona lentokoneiden suorituskykyä ja tekniikkaa, ilmailulakia ja lennonteoriaa, torstaina meteorologiaa ja lennonteoriaa ja perjantaina ilmailulakia ja liikuntaa.
Majoitus Toulousessa tapahtuu ENAC-koulun campuksella sijaitsevassa Maryse Bastie-asuntolassa 16 m2 yksiöissä, joissa on oma suihku ja wc. Huoneet näyttävät kuvissa erittäin uusilta ja hyväkuntoisilta. Nettiyhteydenkin pitäisi pelata.
Meilejä on tullut paljon liittyen saapumiseen ja ensimmäisen viikon ohjelmaan, lukujärjestys on annettu ja ensimmäisen viikonlopunkin ohjelma selvillä - retki vuorille opettajien ja muiden kurssilaisten kanssa. Kurssihan koostuu sekä meistä Eurocontrolin oppilaista, että Georgian valtion lennonjohto-oppilaista. Todennäköisesti siis venäjäntaidotkin joutuvat koetukselle.
Ensimmäisen viikon kattavaan lukujärjestykseen sisältyy maanantain aloittavan kurssiesittelyn lisäksi paljon muutakin. Päivät alkavat vaihdellen aamukahdeksalta ja -yhdeksältä lyhyimmän päättyessä klo 1215 ja pisimmän 1815. Ruokailuun on päivän keskellä varattu aikaa vähintään tunti. Maanantaina kurssiesittelyn jälkeen luvassa ilmailulakia ja -englantia, tiistaina ranskaa ja koulun esittely, keskiviikkona lentokoneiden suorituskykyä ja tekniikkaa, ilmailulakia ja lennonteoriaa, torstaina meteorologiaa ja lennonteoriaa ja perjantaina ilmailulakia ja liikuntaa.
Majoitus Toulousessa tapahtuu ENAC-koulun campuksella sijaitsevassa Maryse Bastie-asuntolassa 16 m2 yksiöissä, joissa on oma suihku ja wc. Huoneet näyttävät kuvissa erittäin uusilta ja hyväkuntoisilta. Nettiyhteydenkin pitäisi pelata.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)