tiistai 16. syyskuuta 2008

Miksi?

Niinpä. Miksi on kysymys, johon on välillä äärimmäisen hankala keksiä hyvää vastausta. Miksi opiskelen merikapteeniksi ja haluan opiskella lentäjäksi? Miksen tehnyt "kuten muut" ja mennyt lukemaan itselleni jotakin akateemisempaa tutkintoa? Tähän voisi vastata lyhyesti ja kärjistetysti: koska haluan opiskella ilmailua/merenkulkua - en teoreettista fysiikkaa tjms. Ensinnäkin ilmailu ja merenkulku ovat kiehtoneet minua jo pienestä pitäen. Joku voisi sanoakin, että toteutan parhaillaan pikkupojan unelmaa, niin teenkin. Minusta se ei ole ollenkaan paha asia. Laivapäällystöä ja lentäjiä tarvitaan siinä missä diplomi-insinöörejäkin, lääkäreitä - maalareita, automekaanikkoja. Arvostan ihmisiä, jotka pitävät ja arvostavat omaa ammattiaan, mikä ikinä se onkaan. Toiset soveltuvat paremmin työhön, jossa kohtaa koko ajan uusia haasteita, toiset rutiininomaiseen työhön, jossa kaikki on sitä samaa tunnista toiseen, päivästä toiseen, viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen jne. Lentäminen ja merenkulku yhdistävät nämä kaksi. Kummallakin alalla on oltava vahva rutiini, mutta silti valmius, ymmärrys ja taito kohdata uutta ja toimia sen mukaisesti. Lisäksi tulee vastuu kymmenistä - tuhansista ihmishengistä. Monet ihmiset arvostelevat toisia koulutuksen mukaan. Akateeminen tutkintokaan ei ole niin yksiselitteinen käsite, kuin voisi kuvitella. Otetaanpa esimerkiksi lentäjä ja merikapteeni. Merikapteeni on AMK-tutkinto (Suomessa), mutta sitä voi muutaman työvuoden jälkeen jatkaa nk. diplomi-merikapteeniksi, jonka lasketaan vastaavan korkeakoulututkintoa. Lentäjähän ei taas ole Suomessa "akateeminen" tutkinto, mutta mikäli lentäjäksi lukee Lundin yliopiston Trafikflyghögskolanissa, saa bachelor-paperit (kandi). Ja kys. yliopistossa voi lukea totta kai pidemmällekin, tosin lentämisestä ei taida kandin papereita korkeampia saada... Sanoipahan eräs TKK:n sekä Ilmailuopiston käynyt kaveri jälkimmäisen olleen huomattavasti haastavampi. Siis lukemisen kannalta. Asiaa tuli pienessä ajassa paljon enemmän. Totta kai toiselle helppo voi olla toiselle vaikea, mutta ehkäpä kummastakin valmistunutta kaveria voi näissä asioissa kuunnella.

Miksi tämä kirjoitus? Koska haluan sanoa, että on vain yksi elämä aikaa toteuttaa unelmansa. Ehkäpä tämä vastaa siihen, miksi olen nyt Raumalla ja tulevaisuudessa ehkäpä jossakin muualla.

Niin, tänään oli aiheina erilaiset kohtaukset ja ensiapu niihin sekä paloturvallisuus. Upinniemen palokoulutukseen sisältyy savusukellus, pimeää, savua, kuuma (siis oikeasti kuuma, tulipalo-olosuhteet), tikkaita... Sinne suunta lokakuun lopulla.

Ei kommentteja: